Suunnittelutehtävä A
Kirjoita lyhyt kuvaus oppimistilanteesta, jonka toteutat tämän koulutuksen aikana. Käymme kuvauksia läpi pe 14.10.2011 klo 13-16 työpajassa.
Suunnittelutehtävä B
Käytä tässä tehtävässä soveltuvilta osiltaan hyödyksesi Oppimisprosessin suunnittelu -ohjetta (Word-dokumentti; vaatii kirjautumisen UEFin Moodleen; myös HAKA-kirjautuminen toimii) ja seuraavaa ohjetta:
1. Oppimisprosessi. Kuvaa, millaisten oppimistilanteiden tai vaiheiden kautta opiskelija etenee. Oppimisprosessissa tulee näkyä vähintään kolme vaihetta: 1. aikaisempien tietojen aktivointi, 2. tiedonrakentelu ja 3. oppimisen arviointi.
Kuvaa oppimistilanteesta tai -tilanteista seuraavat asiat:
Oppimistilanteen tavoitteet.
Kuvaa tavoitteet ja sisältö mahdollisimman konkreettisesti ja
opiskelijalähtöisesti: Mitä opiskelija oppii opintojaksolla, mitä
hän osaa sen jälkeen? Millaista osaamista tavoitellaan: tietoja,
taitoja, asenteita, ymmärtämistä, soveltamista ym.?
Oppimistilanteen sisällöt. Millaisten opittavien sisältöjen avulla tavoitteet saavutetaan? Kuvaa opintojakson sisällöt: mikä in ydinainesta, mikä täydentävää ainesta, mikä erityistietämystä?
Oppimismenetelmät. Miten työskentelemällä ja millaisia tehtäviä tekemällä oppimistavoitteet voidaan saavuttaa? Mitkä opittavista asioista ovat sellaisia, että opiskelijat voisivat tehdä ne esimerkiksi oppimateriaaliin tutustumalla ja oppimistehtäviä tekemällä verkossa? Mitkä asiat ovat sellaisia ns. ydinasioita tai vaikeita asioita, jotka vaativat lähiopetusta, harjoituksia ym. Millaisia vuorovaikutteisia menetelmiä voisit käyttää? Perustele menetelmävalintasi. Kiinnitä huomiota siihen, että valitsemillasi menetelmillä edistät opiskelijan aktiivista tiedonprosessointia.
Oppimistehtävät. Millaisia oppimistehtäviä kuhunkin oppimistilanteeseen kuuluu? Tehtäviä voi olla useita ja ne voivat olla eri laajuisia. Oppimistehtävät voivat olla esimerkiksi
- oppijaa aktivoivia ja motivoivia
- oppijan aikaisempia käsityksiä esille tuovia ja aktivoivia
- ongelmaratkaisupohjaisia
- tiedonrakentelua ohjaavia (teorioiden ja mallien oppiminen ja niiden soveltaminen)
- työskentelytapojen kehittämistä
- oppimisen pohdintaa (reflektointi)
Oppimateriaali. Millaiseen oppimateriaaliin, tietolähteisiin tai oppimisaihioihin perehtymällä oppija voi oppia tavoitteena olevan asian. Mitä materiaalia on olemassa valmiina, esimerkiksi kirjallisessa muodossa, mitä on valmiina verkossa? Mikäli materiaalia pitäisi tuottaa verkkoon, mitä sen tulisi sisältää (tekstiä, kuvia, ääntä, videota...) ja kuka materiaalin tuottaisi?
Oppimisympäristö. Mikä on se ympäristö, jossa opitaan? Onko se verkko, lähitapaaminen, työssä oppiminen jne.? Mieti, mikä on oppimistavoitteiden kannalta sopivin ympäristö?
Oppimateriaali
Oppikirjat: Yliopisto- ja korkeakouluopettajan käsikirja tai Yliopisto-opettajan käsikirja, Oppimisprosessin suunnittelu ja ohjaus.
Lisämateriaali
Tehtävän palautus:
Palauta tehtävä to 3.11. mennessä lisäämällä kommentti tälle sivulle. Kun palautat tehtävän, kerro samalla mihin asioihin erityisesti haluaisit palautetta ja tukea. Valitse profiiliksi Nimetön, mutta laita kommenttisi loppuun vähintään etunimesi tai nimikirjaimesi.
Lue muiden osallistujien suunnitelmia sekä keskustele niistä, kommentoi niitä ja esitä tarkentavia kysymyksiä. Suunnitelmista keskustellaan 3.-8.11.2011.
Videoneuvottelutilanne Lääkevalmistuksen täydennys -opintojaksolla yhden harjoitustyön tekemisen ja esittämisen osalta
VastaaPoistaTausta: Lääkevalmistuksen valmistus –opintojaksolla opiskelijat kahden - kolmen hengen ryhmissä suunnittelevat koostumuksen yhdelle emulsiovoiteelle. Tarkoitus on kirjallisuuden pohjalta laatia sopiva koostumus 100 grammalle joko öljy/vesi tai vesi/öljy–emulsiovoidetta. Lähtötietoina ovat työmonisteessa ilmoitetut aineet, joita käytetään vesifaasissa ja öljyfaasissa. Lisäksi on tarkoitus, että emulgaattorien määrä on 20 % rasvafaasin määrästä. Laboratoriotyöpäivänä kukin opiskelija valmistaa suunnittelemansa emulsiovoiteen ja tutkii sen emulsiotyypin kolmella eri menetelmällä. Lisäksi emulsiotilan pysyvyyttä tutkitaan viikon ajan.
Tämänhetkinen toteutus: Nykykäytännössä harjoitustyö alkaa laboratoriossa sillä, että opettaja kertaa työ tavoitteen, suunnittelun lähtökohdat, tarkistaa työhön liittyvät laskut ja antaa sitten luvan ryhtyä itse käytännön työhön. Opintojakson aikana emulsiotyöharjoituskertoja on 5 kertaa ja opettaja joutuu tekemään saman alkuinfon samat 5 kertaa. Nyt tämä alkuinformointi voitaisiin tehdä kaikille yhdellä kerralla videon välityksellä.
Suunnitelma videoneuvottelutyökalun käytöstä: Alkusuunnitteluun hupeneva noin 1 h voitaisiin tehdä ennen varsinaista laboratoriotyöpäivää, jolloin aikaa vapautuisi enemmän laboratoriotyöskentelyyn. Työn voisi tehdä niin, että opiskelijaparit (tai kolmen hengen ryhmät) kokoontuvat videoneuvottelutilaan niin, että työryhmällä on käytössään yksi videoyhteydessä oleva tietokone. Kaikki opintojakson opiskelijat olisivat täten 15…20 tietokoneen välityksellä yhteydessä opettajaan. Opettaja tunnin alussa pitää esityksen, jossa työhön liittyvät asiat käytäisiin läpi. Opiskelijoilla olisi koko ajan mahdollisuus osallistua keskusteluun ja tehdä kysymyksiä opettajalle joko kirjoittamalla tai kysymällä suoraan. Opettajalla on käytössään esimerkiksi word-dokumentti tai PP-esityssivu, jossa on esimerkin avulla selitetty yksi koostumus ja siihen liittyvät laskut. Opettajan materiaalin pitäisi aueta opiskelijoille näkymänä omalle tietokoneelle. Opettajan esityksen jälkeen opiskelijat alkaisivat laatia omalle dokumentilleen koostumusta ja siihen liittyviä laskuja. Kukin pari voi kysyä opettajalta neuvoa niin, että muut eivät tästä häiriintyisi. Noin 45 minuutin jälkeen opiskelijoiden työn tulos eli viimeisin versio olisi opettajan näkyvillä (lähetetty opettajalle jollain systeemillä) ja opettaja voisi sen siinä samalla istunnolla hyväksyä tai esittää korjaustoimenpiteitä. Sessio päättyisi kunkin opiskelijan kohdalla siihen, että opettaja on hyväksynyt suunnitelman, jonka opiskelijat sitten seuraavana työkertana laboratoriossa toteuttavat.
Vaatimukset: Suunnitelman tekeminen uuden emulsion koostumuksesta ja emulgaattorien määrän laskeminen vaatii noin 6 kirjan käyttämistä suunnitteluvaiheessa. Kirjallisuus pitäisi olla läsnä tietokoneluokassa, koska materiaalia ei ole saatavilla verkossa (ellei opettaja skannaa tiettyjä sivuja tietyistä kirjoista esimerkiksi opintojakson Moodle -ympäristöön).
Edut ja lisäarvo: Opettaja tekee yhdellä kerralla sen, mitä muuten tekee 5 kertaa. Tosin tilanne voidaan hoitaa myös luentosalissa, seminaarisalissa tai laboratorion kirjallisuuspisteessä, jossa on kirjallisuus valmiina. Videoneuvottelun eduksi voinee laskea sen, että opettaja voi hoitaa opetustyönsä työhuoneestaan ja periaatteessa opiskelijat voivat olla myös vaikka jossain muussa tilassa kuin yhteisessä neuvotteluhuoneessa (tosin mielellään sama pienryhmä samassa paikassa). Tosin kasvokkain annettu opetus saattaa tässä tilanteessa olla kuitenkin parempi, koska se on luonteva ohjausmuoto.